Ku muutkin ni määki

Minä olen Ninni, 25 -vuotias vantaalaistyttö. Maaliskuussa 2013 pakkasin elämäni yhteen matkalaukkuun ja suuntasin Working Holiday -viisumin turvin tänne Australiaan. Asun poikaystäväni S:n kanssa Gosfordin pikkukaupungissa Central Coastilla, New South Walesissa. Tänne siis turisen kaikkea maan ja taivaan väliltä niin elämästä Australiassa, kuin elämästä ihan ylipäätäänkin. Oon aikamoinen koheltaja, eli eiköhän juttua riitä.

 Koska mun vanha aussiblogini ei ottanut onnistuakseen, niin päätin aloittaa alusta vähän erilaisella konseptilla. Jätän vanhan blogin auki nyt ainakin toistaiseksi, ja sitä pääsee lukemaan täältä. Tästä eteenpäin jutut on kuitenkin enemmän ihan vaan jokapäiväistä lätinää milloin mistäkin eikä niinkään yritystä pitää reissupäiväkirjaa, koska loppujen lopuksi mun arki täällä Australiassa on varsin uomiinsa asettunutta, eikä siitä hirveesti saa vanhassa muodossaan irti.

Tästä olis tarkoitus tulla enemmän ihan vaan lifestyle -blogi(yäk mikä sana. Yäk yäk yäk.), eikä niinkään keskittyä tähän Australiaan. Eli joo, silloin kun mulla on tylsää(usein), niin kirjottelen vaikka sitten naamarasvoista ja päivänasuista, ja lupaan kuvata jokikisen shoppailuvimmassani hankitun aletopin ainakin viidestä eri kulmasta. Mikään tyyliblogi tää ei yritä olla, koska oon aika helvetin tyylitön. Seuraan ja en seuraa muotia, ostelen sitä mikä milloinkin mun simääni sattuu miellyttämään, ja pyrin pitämään mun tyylini jotenkin persoonallisena.

Tän blogin kaiken sortin tekninen toteutus on, ja varmasti tuleekin olemaan enemmän ja vähemmän lapsenkengissä, koska mun työvälineet on mitä on: noin seitsemän vuotta vanha puhelin(ei tarvii mobiilipostauksista ees haaveilla), peruspokkari, paska läppäri ja hidas netti. Lisäksi oon äärimmäisen tietotekniikkarajoitteinen, eli ellei joku halua suunnitella mulle jotain helvetinhienoa html koodattua juttua, niin saatte tyytyä ihan vaan siihen mitä Bloggerin valmiit pohjat tarjoaa. With this said, mikäli joku kokee tarvetta mussuttaa tyhmästä ulkoasusta tai huonolaatuisista kuvista, niin ei kiitos tarvitse, tiedän nämä seikat itsekin. Vaihtoehtoisesti voi lähettää mulle kauheesti uusia hienoja tietoteknisiä juttuja, tai tulla kokeilemaan miten hyvin ja helposti hommat toimii näillä meikäläisen kamppeilla.

Koska mun asu viimeset kaks päivää on ollut helvetin ruma mutta lämmin  fleecepyjama, niin kuvituksena toimii Featherdale reissun koalat ja vompatit. Näihin tunnelmiin aika hyvin tiivistyy mun viimepäivien ohjelma muutenkin. Sateisen ja kylmän kelin seurauksena oon kehittänyt varsin kiinteän ja intohimoisen suhteen mun torkkupeittoon ja jääkaappiin.

Jos joku joskus ajatteli suunnata tänne Australian "aurinkoon", niin varoituksen sana. Täällä ei todellakaan aina ole lämmintä. En oo varmaan ikinä ollut näin jäässä näin jatkuvasti. Mun riippuvuus villasukkiin on nousuut näiden syys- ja talvikuukausien aikana ihan uudelle tasolle.

Eiköhän tässä ollut kaikki tältä erää. Kuulen teepannun ja tiramisuvanukkaan kutsun. Jatkoa seuraa.