Voihan Bon Jovi.

Viikonloppu on ollut varsin toiminnantaytteinen. Perjantaina kaytiin pyorahtamassa S:n kaverin synttareilla keskustassa, ja eilen Bon Jovin keikka. Ah. <3

Kaikilla meilla on varmaan naita tavalla tai toisella hassuja, noloja ja hammentavia tykkayksen kohteita, joita ei mielellaan sen kummemmin mainosta. Mulle Bonkka on just sita. Se ei nyt vaan ihan istu mun yleiseen musiikkimakuun oikein mitenkaan pain, ja itsekin tiedostan sen radionovatyylisen, helposti pureskeltavan stadionrockin ja mahtipontisten balladien kliseisyyden. Mutta siita viis. Bonkka on ihana.

Paitsi nyt. Keikan biisilista oli nimittain todella iso pettymys, ja aanentoisto ala-arvoista. Okei, meilla oli seisomapaikat siella perimmaisessa hevonpeenkuusessa, mutta silti. Ois kiva jos miksaus olis onnistunut edes sen verran, etta ois kuullu valispiikit. Entuudestaan tuntemattomista biiseista ei saanut irti yhtaan mitaan, koska kaikki kuulosti epamaaraiselta puurolta. Niiden tuttujen biisien kohdalla tama ei niin haitannut, kun niita kitarisat suorana huutolaulettiin mukana (okei mina huutolauloin, S parka lahinna seisoi varsin eksyneen oloisena vieressa ja mietti mihin ihmeeseen on joutunut. Herra ei voi bonkkaa sietaa sitten yhtaan.). Mutta joo.

En viitti hirveesti naita kuvia laittaa, kaikki kun on laadultaan tata luokkaa. Oltiin siis seisomassa ja ihan peralla

Ja sitten tosiaan ne biisit. Mukana oli tutut ihanat In These Arms, You Give Love A Bad Name, Wanted Dead Or Alive, Blaze Of Glory, Keep The Faith, Bad Medicine, Born To Be My Baby ja Someday I'll be Saturday Night. Uudemmista pakolliset It's My Life ja Have A Nice Day. Mutta. Siihen se sitten jaikin. Ei kuulkaa ollut niista mahtiballadeista puhettakaan. Alunperin raahasin S:n mukaan, etta vois siella sitten kliseisesti sopostella ja vetistella rakkausballadeja kuunnellen. No. Nyt vetistelin kylla, meinaan silkasta pettymyksesta. Niin moni loistava, legendaarinen biisi jatetty pois. Sen sijaan kuultiin mm. AC/DC coverointi You Shook Me All Night Long, ja aivan naurettavan pitkaksi venytetty Bad Medicine, jonne oli ympatty viela Pretty Womaniakin mukaan. MIKSI? Ja mika pointti tuolla AC/DC coverilla, kun tyypeilla on itsellaankin niin hitosti hitteja, ettei tieda mista valita. Yritettiinko silla kosiskella aussiyleisoa? Aika turhaan, noin niinkuin loppuunmyydylla keikalla.

Tavallaan ymmarran, etta  halutaan pitaa imago freesina ja tehda niita uudempiakin biiseja tutuksi yleisolle. Mutta kun. Bonkka nyt alkaa kuulua sinne ikivihrealle osastolle, jota porukka haluaa katsomaan nimenomaan sen nostalgia-arvon takia. Taman huomasi eilisella keikallakin. Uudempi tuotanto jatti yleison jokseenkin kylmaksi, mutta tutut hitit rajaytti loppuunmyydyn stadionin eloon sitten senkin edesta. Etta sorry guys. Kylla se niin vaan on, etta sen kulta-ajan tuotanto on se, mika edelleen vetaa stadionit tayteen vuodesta toiseen. Mina ainakin haluan Alwaysini ja Bed of Rosesini ja kaikki sata muutakin itkettavan ihanaa rakkausballadia. Ja kaksi aijempaa keikkakokemusta on tarjonnut nimenomaan tata(Juu, on kayty keikalla ennenkin *krhm*). Nyt kun kerrankin ois ollut joku jota halailla, niin yhden ainuttakaan kunnon slovariklisetta ei keikalla kuultu.

En muuten ollut mielipiteineni yksin, kotimatkalla kuuli muitakin varsin pettyneen oloisia spekulointeja. Oi voi.

No ei silla. Jon on siltikin aivan ihana(ja David!). Menisin naikkariin koska tahansa(kumman kans tahansa). Saali, ettei Jon tai David mitenkaan voinut mua huomata sielta 100m lavasta, ja tajuta etta oon niiden elaman nainen.

siella se minun rakkaus soittelee!

Muuta huomionarvoista kyseiselta keikalta oli aiva_helvetilliset_jonot baariin. En voi ymmartaa. Sama loppuunmyyty stadion oli esim. State Of Origin -pelin aikaan, ja silloin palvelu pelasi todella sujuvasti. Nyt jonotettiin juomia perati 40min. Taallahan tosiaan saa stadikalla kiskoa viinia ja mid strenght -juomia sen minka napa vetaa ihan katsomossa asti. Janna juttu maassa, joka muuten tuntuu olevan alkoholilakien suhteen vahan ylitiukkakin.

Taman eilisiltaisen nesteytyksen seurauksena(biisilistajarkytysta oli pakko tasoittaa jotenkin) oon ollut tanaan niin homeessa, etta hyva aikomus kuvat kaikki ne second hand loydot jai nimeonmaan siksi. Hyvaksi aikomukseksi. En oo sohvalta liikkunut kuin vessaan ja jaakaapille. Onneksi ilmakin on vahan kokko, on saanut luvan kanssa leikkia peittohirviota. Eilisillan keikka-asussa oli tosin jo kaksikin naista loydoista, eli tuo farkkumaihari ja pitsimekko. Tuo takki on ihan helmi naihin kesaoihin, kun kaipaa jotain kevytta ja helppoa suojaa merituulelta. Ja toi pitsimekko nyt on vaan ihana. Molemmat verotti kukkaroa noin vitosen verran, eli ei paha ollenkaan.

Huomatkaa loppuun asti harkittu tausta, pikanttina lisana mm. roskis

Kenkina toimi valkoset Conssit, aina pakko suojata varpaat keikoilla. Katsoin eilen ihan jarkyttyneena, kun porukka veteli menemaan varvastossuissa. Sen jalkeen kun kerran halkaisin varpaani elakelaisten keikalla Kuopion viinijuhlilla jonkun kannisen kantturan astuttua piikkareilla varpailleni, ei ole avonaiset kengat tulleet kuuloonkaan.

Mjoo. Huomenna pitais alkaa pakata, sita(kaan) kun en tanaan saanut aikaiseksi. Lentohan siis lahtee tiistaina, etta ajoissa ollaan taas liikenteessa. :)

(Jos joku muuten ihmettelee, niin kirjottelen S:n lapparilla, josta luonnollisesti suomaakkoset puuttuu. Mun oma rakas koneeni paatti, etta nettiin yhdistaminen on ihan yliarvostettua.)

Olen edelleen taalla, nyt loppui tama hiljaisuus.

Hiljaiselo loppuu an yy tee NYT.

En tieda miksi taa kirjoittaminen tahtoo jaada. Tavallaan haluaisi kirjoitella aina vaikka ja mista, mutta mulle tulee herkasti semmonen tyhjan paperin kauhu, etta kun saan tan bloggerin auki, niin paa lyo vaan tyhjaa. Ja kun on tarpeeksi kauan kirjoittamatta, niin ideat ja tapahtumat kasaantuu, ja sita tavallaan stressaa vaan entista enemman, kun ois sata ja yks asiaa mista kirjoittaa. Toissaalta asuja sun muuta homppaa, ja toisaalta australiajuttujakin.

Nyt siis putsaankin poydan ja tavallaan aloitan alusta. En jaksa alkaa kertomaan, mita kaikkea on mahtunut tahan hiljaisuuteen, kun se lopultakin on varsin arkista. Jos  jokaisesta baarireissusta ja biitsipaivasta alkaisin kirjoittaa, niin laahaisin koko ajan kuukausikaupalla jaljessa.

Siispa harppaus tahan paivaan.

Edelleen Manlyssa ja kaikki tavallaan ok. Kesa tulla porskuttaa, ja lampotilat alkaa olla varsin paahtavia paivisin.

Sain toita ja menetin tyoni, paadyin koristamaan sita surullisen kuuluisaa "kusetetut WH -tyolaiset" tilastoa. Ts. Tyopaikasta vaan lakkasi kuulumasta. Kaikki oli mennyt hyvin, viihdyin siella erinomaisesti, ja kasittaakseni mun tyoskentelyssa ei ollut valittamista. Eraana sunnuntaina ei vaan enaa tullutkaan tekstiviestilla vuoroja kuten yleensa, eika viela maanantainakaan. Keskiviikkona lopulta soitin peraan, ja omistaja mumisi jotain tyontekijatarpeen vahenemisesta.  MINA ITSE jouduin kaivamaan esille sen, etta aikovat potkia mut pois. Mut oltiinkin siis palkattu vaan pahinta kiiretta paikkaamaan, ja heivatttiin halvan tyovoiman tielta helvettiin kaikessa hiljaisuudessa nyt kun koululaiset paas kesalomille. Tama unohdetiin vaan kertoa mulle.

No, eteenpain sano mummo ja silleen, mutta kyllaahan tuo syo ihan hirveesti.

En sen kummemmin halua asiasta nyt huolehtia, nimittain lahden kuukaudeksi kaymaan kotisuomessa. Palaan siis tyonhakuun jahka kotiudun tuolta reissulta. Mutta jee. Suomijoulu! <3

Pidetaan S:n kanssa oma pieni joulujuttu tana viikonloppuna, vaihdetaan lahjat, kaydaan ehka syomassa ja silleen. Ja illalla katsomaan salaista kestoihastustani Bon Jovia. S kuulemma lupasi hankkiutua kipeeksi ennen huomista iltaa. Ei osaa  arvostaa, mokoma. Lahjoista osa vaihdettiin jo, sain murulta uuudet Tomsit(miten se muistaa, etta sovittelin niita onnessani yli kuukausi sitten??) ja mina ostin meille liput ensi kevaan Arctic Monkeysin keikalle Brisbaneen.  Brissyyn siksi, etta Sydney oli ylakatsomoa lukuunottamatta loppuunmyyty. Ja eihan nyt Arcticia herranjestas menna istuvilteen katsomaan. Oli pakko tama lahja paljastaa jo, koska S suunnitteli itsekin lippujen ostoa.

Mitas muuta.

Hommasin salikortin. Hyi hitto. Edelleen se salilla kayminen on ihan yhta ikavaa kuin aina ennenkin. Mutta pakko oli jotain tehda, sen verran alkanut tama "elamasta nauttiminen" nakymaan. Jos jollain on vinkkeja milla saada tama sali-inho vahenemaan, niin niita todellakin  otetaan vastaan. Ei silla, kiltisti ma sinne pyrin lyllertamaan sen kolmisen kertaa viikossa, mutta ois kiva kun se ei olis niin pakkopullaa. Ja miksi tuntuu etta mitaan muutosta ei ruokavaliosta ja treenista huolimatta nay missaan? Mur.

Tanaankin se sali siella odottelis. Ja kunhan tuosta saan S:n revittya sohvannurkasta pokemonin(kylla, sen game boy pelin) kimpusta, niin voisin vaikka kuvata "muutamat" viimeaikaiset second hand -loydot. Mika siina onkin, etta voi menna kuukausia, ettei second  hand shopeista loydy mitaan, ja sitten yhtakkia tuntuu mukaan lahtevan kassikaupalla tavaraa. Meidan lahelta loytyy useampikin pelastusarmeijan ja muiden hyvantekevaisyysjarjestojen kirppis, ja koska asutaan varsin varakkaalla alueella, tuodaan naihin usein todella hyvakuntoistakin tavaraa. Rahapulaisen taivas :)

Oon viimeaikoina insipiroitunut hirveesti nimenomaan second hand -, kierratys ja kirppishenkisisista blogeista, seka tuunausblogeista sun muista. Taman takia noita kirppiksia tulee ehka koluttua huolellisemmin, ja niita helmiakin sitten loytyy enemman. Ihan hyvakin juttu, meinaan suurin osa naiden australialaisten vaateketjujen vaatteista on ihan uskomattoman huonolaatuisia. Alan olla vahan vasynyt siihen, etta paidat nyppyyntyy ekassa pesussa, ja saumat paukkuu parin kayton jalkeen. Henkkamaukka ja Gina tekee suorastaan huippulaatua naihin verrattuna.

Nyt jos tasta lahtis rannalle makaamaan sinne salille, ettei mee koko paiva ihan harakoille. Illalla yhden kaverin synttarit, jonne pitais kuulemma liikahtaa suht ajoissa. Itse ajattelin ottaa todella iisisti, en halua pilata  koko viikonloppua kankkusmorkoilyyn, ja haluan saastaa paukkuja huomista keikkaa varten. Ah, Bonkka. <3