Gonna take her for a ride on a big jet plane

Ohhoijaa. ajattelin kirjottaa jotain ihan fiksuakin näin pitkästä aikaa, mutta sen verran pukkaa ripurapurallaa eilisen, pitkäksi venähtäneen illan seurauksena, että pää on ihan jumissa(ja kyllä, puhun krapulasta, en ripulista). Kaipa sitä sitten on tullut oikeasti vanhaksi, kun nää olot alkaa olla näinkin jäätäviä. En mä ennen harrastanut krapuloita ollenkaan.

Mutta mutta.

Jos niitä kuulumisia. Kuvia en jaksa edes miettiä, ovat kameran ja puhelimen kätköissä, ja oon liian laiska kaivamaan kumpaakaan esille nyt.

Farmihommat siis loppui tuossa lokakuun lopuilla(jee!!), ja siitä lähtien olen asustellut täällä Manlyssa. Laskettiin yks päivä huviksemme, montako askelta on kotiovelta rannalle. 75. Ei paha. eka viikko meni ihan vaan nauttiessa siitä, että sai olla kotona, mutta koska pikkiriikkisellä farmipalkallani ei varsinaisesti päässyt rikastumaan, oli pakko alottaa varsin tehokas työnhaku. Ja no. Kaks päivää siihen meni, ja sain töitä. Olipas vaikeeta(not.). Oon siis nyt töissä ihanassa pienessä kahvila/mehubaari/terveysruokapaikassa Mona Valessa, noin 45min bussimatkan päässä. Tunteja kertyy viikossa rapiat 30, eli just sopivasti. Ehtii maata rannallakin tienaamisen ohessa.

Ei hitto. Ei tästä kirjottamisesta tuu nyt kyllä yhtään mitään. Ajatukset poukkoilee missä sattuu. Hirveesti ois taas ideoita ja aiheita, joista haluan kirjottaa, mutta nyt on kyllä ihan totaalijumi.

Mutta kaikki on hyvin, ja Manly on kyllä aivan uskomattoman ihana paikka asua. Tuntuu kuin ois jollain never ending -rantalomalla, ei yhtään kaupunkifiilis. Sitten taas toisaalta, se kaupunki on ihan kivenheiton päässä jos sinne haluaa. Ja oi voi noita kaikkia ihania surffikauppoja.

Just kävin tekemässä vähän tuhoja yhden ison kaupan alemyynneissä, jossa kaikki alekamppeet on kaks yhden hinnalla. Siellä oli vaikka ja mitä ihanaa talvikamaa, ja mua melkein itketti, kun en voinut hamstrata kaikkia niitä Billabongin puoli-ilmaisia jättineuleita. Kun niitä ei ihan kannata ostaa vuodeksi kaappiin seisomaan. Mulla on talvea ja syksyä ikävä nimenomaan pukeutumisen takia. Shortsit ja toppi kun on pidemmän päälle varsin yksitoikkoista. Yksi poikkeus talvikamppeissa oli pakko tehdä, kun alelaarista paljastui mun viimetalven lempparipipo vitosen hintalapulla varustettuna. Kyseessä on täällä blogissakin vilahtanut viininpunainen hippipipo, tällä kertaa ihanan vauvankakan värisenä. Rakkautta. <3

Kesä tulla porskuttaa. Mua skitsottaa ihan uskomattoman paljon kaikki kauppojen joulukrääsä täällä reilun kolmenkymmenen asteen lämmössä. Ei vaan voi tajuta. saa nähdä mitä tästä joulusta täällä lopulta tulee. No. Onneksi löysin facebookin kautta suomalaisrouvan, jolta saa tilatuksi jouluksi laatikoita. Voi nam. S:n makumieltymyksen tuntien saan varmaan syödä kaikki laatikot ihan keskenäni. Ainakin näin salaa toivon.

Joo. Kun aiheet vaihtuu surffikaupoista lanttulaatikkoon, niin ehkä ois fiksumpaa lopettaa..

Palaan vielä farmijuttuihin ainakin kuvien sun muiden muodossa. Ja kuten sanoin, aiheita ois taas vaikka millä mitalla, kun vaan jaksais välillä ihan kirjottaakin.

Loppuun mun tän hetken lempparibiisi. Kyseinen duo Angus&Julia Stone on tällä puolen maailmaa kovastikin suosittu, en tiedä miten Suomessa. Mutta ai että. Ihan täydellistä tällasiin laiskoihin sunnuntai-iltapäiviin. Kuunnelkaa ja ihastukaa.